Naispuolinen, suomalainen tuttavani oli menossa ruotsalaisen
miehen kanssa naimisiin ja oli bileissä Ruotsissa tutustumassa ensi kertaa
tämän ystäviin. Juhlissa hän huomasi ajattelevansa ruotsalaisvitsigenren
mukaisesti: ”ruotsalaismiehet
ovat homoja.” Tuttavani oli hämmentynyt: mistä ihmeestä tällainen
ajatus syntyi? Pohdittuaan hetken hän ymmärsi kokemuksensa syntyneen siitä,
että ruotsalaismiehet puhuivat avoimesti tunteistaan ja toivat esille herkkiä
puoliaan.
Suomessa tunteelliset ja herkät miehet ovat helposti mielletty ”homomaisiksi”, ja tuttavani huomasi
järkytyksekseen sisäistäneensä tällaisen miehiin liittyvän asenteen. Homoksi
nimittelyllä ei ole Suomessa tarkoitettu, että ajateltaisiin miehen olevan
sanan varsinaisessa mielessä homoseksuaali, vaan jotenkin naismaisen herkkä
itkupilli vastakohtana pidättyväiselle, rauhalliselle, vakaalle ja
turvalliselle John Wayne -miestyypille.
Edellisen tarinan opetus on, että sukupuolirooleihin liittyvät
stereotypiat ja normit muuttuvat hyvin hitaasti ja saattavat vaikuttaa
mielessämme odotettua pitempään ja enemmän kuin uskallamme itsellemme myöntää.
Mainittu tuttavani toimii varhaiskasvattajana enkä usko, että hänen
kasvatusfilosofiaansa tietoisella tasolla liittyy poikien tunneilmaisun
toppuuttelua tai sen leimaamista epäsopivaksi. Kuitenkin jollain ei niin
tietoisella tasolla toisenlaiset miehisyyteen liittyvät odotukset tulivat
esille ruotsalaismiesten seurassa.
Pariterapiassa moni nainen ilmaisee toiveensa siitä, että heidän
miehensä voisi puhua enemmän ja olla avoimempi tunteistaan – varsin perusteltu
toive läheisissä ihmissuhteissa. Valitettavan moni mies on kuitenkin kokenut,
ettei heidän avautumisiaan ole otettu riemurinnoin vastaan. Miehet ovat
kokeneet, että heidät on herkkinä nähty heikkoina ja turvattomina. Ikään kuin
heidän kykynsä kantaa vastuuta ja pitää huolta muista olisi sylin kaipuun
myötä haihtunut taivaan tuuliin.
Moni mies on loukkaantunut, kun heidän tunteitansa ei ole
pystytty ottamaan vakavasti ja niitä on vähätelty tyyliin ”se on niin söpöä ja vähän
huvittavaakin, kun mies puhuu tunteistaan.” Pahimmillaan miehet
ovat kokeneet, että heidän puolisonsa on alkanut suhtautua heihin alentuvasti
ja halveksien: miehet ovat tunteilullaan menettäneet naisensa silmissä
kunniansa. Miesten kertomusten perusteella moni nainen kantaa sisällään
edelleen hyvin perinteistä ja rajoittavaa miesmallia. Naisten syvimmät
odotukset puolisonsa tunteiden ilmaisua kohtaan näyttävät todellisuudessa
olevan ristiriitaisia. Jokainen voisikin käydä Ruotsissa testauttamassa
todelliset asenteensa tunteilevia miehiä kohtaan :)
